*

Erkki Aurejärvi Oikeuden poluilla

Pyöräilijän lievä tappaminen

Autonkuljettaja ajoi keskiviikkona pyöräilijän kuoliaaksi Tukholmankadulla.  Kun autoilija todistajien mukaan törmäsi pyörään tahallaan, poliisi tutkii tapausta mahdollisena surmana.  Surma on käytännössä harvinainen rikostyyppi.  Siitä säädetään rikoslain 21 luvun 3 §:ssä näin:

”Jos tappo, huomioon ottaen rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava surmasta vankeuteen vähintään neljäksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.”

Puhe pelkästä surmasta on yllättävää.  ”Rikoksen poikkeukselliset olosuhteet”.  Mitä poikkeuksellista tässä oli?  Kyseessähän oli aivan tavallinen arkipäivän tilanne.

”Rikoksentekijän vaikuttimet.”  Vaikuttimina olivat kai halu kostaa ja opettaa pyöräilijää.

”Muut rikokseen liittyvät seikat.”  Mitä muuta tässä nyt olisi?

”Tappo on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty.”  Mitä lieventäviä asianhaaroja tähän liittyi?

Rikoslain valmistelutöissä todetaan surmasta:

”Esimerkkinä voidaan mainita henkirikos olosuhteissa, joissa joku surmaa toisen kokemansa poikkeuksellisen järkytyksen vuoksi, ilman että tekijän syyntakeisuuden katsottaisiin vähentyneen.”

Kokiko autoilija poikkeuksellisen järkytyksen, kun pyöräilijä näytti hänelle keskisormea?  

Jos teko katsotaan tahalliseksi, autoilija pitäisi tuomita taposta, josta rangaistus on 8 – 12 vuotta.  Tuomio pelkästä surmasta antaisi kansalaisille todella erikoisen viestin liikennekäyttäytymisen vaatimuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Olisiko blogistilta arvostettuna ja kokeneena tuomarina mahdollista pyytää esittää arviointia poikkeuksellisen oikeusmenettelyn syistä?

Erkko Korppaanmäki

Minulle erikoisen viestin lähettää lähinnä tämä joukkopöyristyjien hysteria. Autoilijan todellista motiivia emme ikinä saa tietää, vai oliko se vahinko. shit happens niin kauan kunnes kansalaisilta on kielletty kaikki nautinto(aineet), liikkuminen ja elämä.

Oikeus aikanaan tekee sille esitetyn aineiston perusteella parhaan arvauksensa turman motiivista.l

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Lievä tappo on linjassa lievän raiskauksen kanssa.
Oikeuslaitoksemme toimii.
Salakuljettaja on menettänyt autonsa/veneensä rikosvälineenä valtiolle. Rattijuoppo saa rikosvälineellään jatkaa ajoaan.
Oikeuslaitos toimii niinkuin eduskunta määrää. Jos jossain on vikaa, se on Arkadianmäellä, lakia säätävissä edustajissamme.
Tosin, tänään parveketupakointi olisi ensin saatava kuriin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#3/JL "Lievä tappo on linjassa lievän raiskauksen kanssa."
.. tai ehkä myös käsitteen 'vähän raskaana' kanssa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mahtaako keskisormimerkillä olla jonkinlainen merkitys, kun asiaa puidaan lakituvassa? Ovatko ihmiskäden viisi sormea juridisesti keskenään eriarvoisia?

Heli Hämäläinen

Tätä minäkin olen pohdiskellut ja saanut siitä kuittia, että nämä kuuluvat tuomioistuimelle. Sitä en ole koskaan kiistänytkään, mutta aina voidaan pohtia eri oikeuslähteiden vaikutusta.

Auto on sellainen ajoneuvo, jota ei anneta osaamattomien käsiin. Tieliikennelaissa , sen 3 § ja 23 § edellyttävät autoilijalta erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta sekä ajoneuvon hallintaa kaikissa olosuhteissa. Vaaraa pitää välttää eikä hakea. Tältä osin voidaan katsoa että kysymys on tahallisuudesta.

Dolus eventualista arvioitaessa pitää ottaa huomioon että kolhiminen johtaa todennäköisesti vammautumiseen ja jopa kuolemaan. Eihän puukotuksissakaan tappajaa pelasta sellainen puhe ettei hän tarkoittanut tappaa vaan hieman vammauttaa. Voiko rikosnimike olla edes riippuvainen puukottajan tai autolla kolhijan osalta kiinni motiivista vammauttaa kun kysymys on kummassakin tahallisuudesta ja ruumiinvamman tarkoituksellisesta tuottamisesta. Sellainen syntyikin, mutta lähti myös henki.

Autohan ei voi olla syypää, koska auto ei osaa ajaa itseään. Kuljettajalta vaaditaan ajamiseen pätevyys. Olen sitä mieltä, että tällaisissa tapauksissa ase pitäisi tuomita menetetyksi valtiolle sekä ottaa harkintaan onko kuljettajalla enää edellytyksia ajaa autoa koskaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... ase pitäisi tuomita menetetyksi valtiolle..."

- Yksi törmää satasen Fiatilla ja toinen puolen miljoonan rekkayhdistelmällä, kolmas kolaroi leasing-autolla. Valtiolle vain, mutta onko laki silloin sama kaikille?

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Leasingauton tapauksessa tosin vakuutusyhtiö korvaa leasingyhtiölle sen mikä sille kuuluu, jatko on sitten vakuutusyhtiön ja kuljettajan välinen asia.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Vanha hokema kertoo, että jos jonkun aikoo tappaa niin se kannattaa tehdä autolla. Selvästi sanonnalla on juuret syvällä totuudessa.

Ehdottomasti surma-ase kuuluu menettää valtiolle; sama koskee käsittääkseni kaikkia muitakin murhatappokuolema-aseita. En jotenkin jaksa uskoa, että pyssy tai vaikka leipäveitsi on noudettavissa kun vapautuu.

Tappo on tappo jopa nyrkillä tehtynä ja tässä on ollut selvästi ase käytössä. Ja huomattavan vaarallinen ase kaiken lisäksi. Minä ainakin ottaisin mieluummin puukon kuin toyotan kylkeeni - jos siis jompi kumpi olisi pakko ottaa kylkeensä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kivekäs kertoo blogissaan, kuinka bussikuski teki hänelle saman tempun: kiilasi katukivetyksen reunaan. Onneksi Kivekäs ehti jarruttaa ja väistää. Bussikuski oli myöntänyt tehneensä tempun tahallaan, koska oli halunnut kouluttaa pyöräilijää, kun pyöräilijä oli polkenut bussikaistalla.

HKL:n bussi oli syytön kuljettajan hengenvaaralliseen tekoon. HKL yhtiönä oli syytön kuljettajansa raivoon. Liian moni raivostunut ja toisen hengenvaaraan ajanut autoilija pääsee taponyrityksistä kuin kissat veräjistä.

Ropi Jarrela

Itse olen sitä mieltä, että aina kun lyö toista ihmistä päähän, tai käyttää lyödessään teräasetta, tahi muuta astaloa, niin tekijän pitää ymmärtää, riippumatta siitä osaako ja pystyykö uhri suojautumaan, ja miten, että uhri on kuolemanvaarassa, ja tuollon tuomion pitää aina tulla vähintään tapon yrityksestä.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Näinhän asia jo onkin kaikissa muissa tapauksissa paitsi avokämmenellä tai joitain poikkeuksia lukuunottamatta nyrkillä lyötynä. Kaikki terät, piikit, nuijat, halot ja astalot tutkitaan ja yleensä myös tuomitaan tapon yrityksinä, mikäli on lyöty edes yläkropan tai pään suuntaan.

Ei litsarista oikein voi tulla syytettä tapon yrityksestä, vaikka kuinka väärin ja laitonta onkin. Kyllä joku asteikko on oltava olemassa, ja lyönnit eivät hurjilla tuomioilla lopu.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Yhtä hyvin on voinut olla kysymys kauheasta onnettomuudesta. Silminnäkijöiden kertomukset nopeasti tapahtuvissa liikennejutuissa ovat järjestään epäluotettavia.

Heli Hämäläinen

Meinaat että oli kysymys lievästä tarkkaavaisuushäiriöstä liikenteessä? Varmaan saa vähemmän linnaa kuin se Herlinin sukulaistytön siepannut juristi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Se on mahdollista. Hurjempi oletus on se, että joku liikenteessä tahallaan tappaisi toisen. Saa nähdä, saako linnaa lainkaan.

Tapani Lahnakoski

Onko sillä kovinkaan paljon merkitystä, millä nimikkeellä poliisi juttua tutkii? Eihän juttu ole edes vielä mennyt syyttäjälle.

Tahallisuutta ei myöskään todista pakeneminen paikalta. Tiedot tapauksesta ovat ainakin vielä kovin hatarat julkisuudessa.

Pitäähän sekin tutkia, että tunsiko autoilija uhrinsa, jolloin voi olla kyse jopa murhasta.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

On tutkintanimikkeellä väliä. Jos tutkittaisiin kuolemantuottamuksena, niin tappaja olisi jo vapaalla odottelemassa oikeudenkäyntiä. Myös surma on niin laimea nimike, että tämä temperamenttinen kuski saattaa olla vapaana viimeistään käräjäoikeuden jälkeen. Jopa ennen sitä, koska surmasta saanee sen neljästä kuuteen vuotta, josta puolet ollaan kiinni ja hovioikeutta ja mahdollisesti korkeinta saa odotella joskus hyvinkin pitään, eikä valtio mielellään maksa koppikorvauksia. Taposta taas saa käytännössä aina sen vähintään 9 vuotta, jolloin ei kyllä kannata edes haaveilla mistään vapaalta vastaamisista.

Käyttäjän MattiUusimies kuva
Matti Uusimies

Surma on harvinainen rikostyyppinä, mutta kuolemantuottamuksia, tappoja ja murhiakin tutkitaan useasti aluksi surmana ennen kuin päästään siihen tarkempaan määritelmään asti - vai olenko hakoteillä?

Tässä tapauksessa määritteleminen onkin mielestäni vähän vaikea ja ongelmallinen, ties vaikka tästä tulisi ennakkotapaus. Lainsäädäntö liikenteessä saattaa kaivata entrausta tältäkin osin, rattijuopoudestahan onkin jo väitelty iät ja ajat.

Dennis de Castellaz

No,eikös oikeusjärjestyksen mukaan poliisi tutkii, syyttäjä syyttää, tuomari arvio syytettä ja siinä välissä puolustus yrittää alentaa tulevaa tuomiota. Se, että poliisi tutkii asiaa "alentuneella syyntakeisuudella", viittaa enemmän lastensurmiin.

Käyttäjän jorkkajaatinen kuva
Jorkka Jaatinen

Koventamisperusteina tulisi ainakin ottaa huomioon liikennepako, ja se, että tekijä oli poliisin tuttu ilmeisesti juuri liikennekäyttäytymiseen liittyvissä teoissa.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Ei kelpaa perusteeksi. Jokaisella konnalla on oikeus paeta, sillä kenelläkään ei ole velvollisuuttaa edesauttaa kiinnijäämistään. Lieventävänä voisi toimia, jos olisi jäänyt paikalle, mutta pako on aina oikeutettu.

Jukka Lindgren

Kyllä kelpaa perusteeksi.
Tieliikenteessä on erillisenä rikosnimikkeenä "liikennepako": Jokaisella - MYÖS SYYLLISELLÄ!! - on velvollisuus pysähtyä auttamaan onnettomuudessa loukkaantuneita. Tämän tekemättä jättäminen on liikennepako, joka lasketaan muiden rikosten päälle raskauttavaksi tekijäksi.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen Vastaus kommenttiin #22

Vahvempi oikeus on olla edesauttamatta omaa kiinnijäämistään. Tästä on ihan mustaa valkoisella ja korkeimmaltakin oikeudelta on tullut ennakkotapausta asian tiimoilta.

Käyttäjän jorkkajaatinen kuva
Jorkka Jaatinen Vastaus kommenttiin #27

On niin vahva oikeus, että yhteiskunnan tulisikin lainata pakoauto kaikille konnille keikkoja varten, että tämä vahva oikeus olisi turvattu!

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #27

Mielenkiintoinen olisi nähdä se KO:n päätös, kun en usko sellaista olevan. Oliko se jokin auton naarmutusasia?

Jos se koskee "oikeutta olla edesauttamatta oman syyllisyytensä selvittämisessä", mitä tekemistä sillä on heitteillejätön kanssa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Lievää oleellisempi kysymys on, miksi oikeudenkäynti on salainen.

Hannu Tiihonen

Tämä salassapito minuakin askarruttaa. Tutkinnan aikana se on ymmärrettävää mutta oliko niin, että tämä on julistettu salaiseksi myös sen jälkeen? Salassapidon syy pitäisi ainakin ilmoittaa julkisuuteen että ei jäisi epäselvyyksiä.

Käyttäjän MikaHyvnen kuva
Mika Hyvönen

Minua yllättää tässä positiivisesti se, että arvostettu oikeusoppinut ottaa yleensäkään kantaa kansalaisia puhuttavaan asiaan. Ilmeisesti ns. läheltä liippaa, pyöräily ilmeisesti harrastuksesi?

Toivon, että jatkossa sinä ja kollegasi otatte kantaa myös muihin kansalaisia puhuttaviin rikoksiin vaikka ei olisikaan henkilökohtaista kosketuspintaa. Ehkäpä näin saamme keskustelun sille tasolle, jolla on vaikutusta myös tuomiovallan suuntaan.

Esa Niemi

Emme oikein tiedä tapauksesta kovin paljoa emmekä edes tiedä tiesikö autoilija kolaroineensa pyöräilijän kanssa.

Pyöräilijä käsittääkseni ohitti edellä kulkeneen auton oikealta, ja oikealta ohittaminen lienee edelleenkin tieliikennelain mukaan kielletty. Autojonon ohi kulkevat moottoripyöräilijät ja pyöräilijät, jotka eivät pysy paikoillaan ottavat täysin järjettömiä riskejä liikenteessä. Jos ohitus tapahtuu vielä oikealta esim. auringonpaisteen peilautuessa ympäristöstä esim. muista autoista tai liiketilojen ikkinoista, niin siinäpä sitä ollaan.

Pyöräilijän vammat kuulostivat siltä, että pyörän vauhti oli jo noussut tai pyöräilijä oli ilman kypärää. Ajoiko pyöräilijä liian lähellä ajoneuvoa eikä turvaväliä ollut eikä pyöräilijä kyennyt pysäyttämään tarvittaessa kuten tieliikennelaki käsittääkseni vaatii.

Yhdyn Erkin näkemykseen, että rikosnimike on poikkeuksellinen sikäli tavallisesta liikenneonnettomuudesta. Sitä kummallisemmaksi se muodostuu jos pyöräilijä on toiminut vastoin tieliikennelakia ja omalla toiminnallaan aiheuttanut onnettomuuden. En toki väitä näin enkä tunne tapausta tarpeeksi, jotta voisin muuta kuin spekuloida tapahtuneella.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Kaiken uutisoinnin mukaan muutenkin kiivasluonteista autoilijaa alkoi ottaa päähän se pyöräilijä, joka ajoi ajoradalla (vieressä oikealla menee pelkkä jalkakäytävä). Opetushivottelu päättyi kuolemaan. Mitään tuon kuvauksen vastaista en ole nähnyt.

Mutta miksi Aurejärvi se mielestäsi olisi tappo, jos autoilijan tarkoitus ei ollut ollenkaan surmata pyöräilijää, vaan pelkästään pelotella?

Toimituksen poiminnat